Yliopistoyhteisö pandemian jälkeen 2.9.2021

Paneeli: Yliopistoyhteisö pandemian jälkeen

 Aika: 

2.9.2021 12:00 — 13:30


Sijainti: Online, Moniviestin tai C1, päärakennus

Tule kuulemaan erilaisia näkökulmia pandemian vaikutuksista yliopistoyhteisöön!

Yliopisto on perinteisesti nähty paikkana, joka kokoaa eritavoin ajattelevia ihmisiä yhteen. Myös Jyväskylässä on pyritty näkemään yliopisto juurikin yhteisönä. Kuinka yliopisto on yhteisönä kohdannut pandemian? Kuinka yhteisöllisyys näkyi pandemian aikana ja toisaalta kuinka etäjaksoilta palataan takaisin ja luodaan toimintatapoja joilla tuota yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa? Tarkoitus on kartoittaa viimeisen 18 kuukauden tapahtumia, mutta ennen kaikkea kääntää katsetta tulevaan.

Tapahtumaa voi seurata paikan päällä C1-salissa tai Moniviestimen välityksellä.

Linkki moniviestimen tapahtumaan: https://r.jyu.fi/yliopistoyhteiso-pandemian-jalkeen

Läsnäosallistujille on kahvitarjoitu ravintola Belvederessä. Osallistuminen paikan päällä vaatii rekisteröitymisen. Läsnäolo on mahdollista korkeintaan 50 ensiksi ilmoittautuneelle.

Rekisteröityminen: https://forms.gle/4Gzk2tf2iLCECSZE7

Panelisteina

  • rehtori Keijo Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto
  • yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
  • yliopistonopettaja Tiina Nikkola, Opettajankoulutuslaitos
  • työpsykologi Juho Strömmer, Terveystalo
  • puheenjohtaja Aleksi Murtojärvi, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Alustuspuheenvuoro

  • apulaisprofessori Ari Kuismin, Kieli- ja viestintätieteiden laitos

Paneelin vetäjänä toimii Jyväskylän Tieteentekijöiden puheenjohtaja Johanna Turunen.

Tapahtuma on suomeksi. The event is in Finnish.

***
Järjestäjät:
Jyväskylän Tieteentekijät (JYTTE), Professoriliiton paikallisosasto, Jyväskylän yliopiston opetusalan paikallisyhdistys (JYLL), Jyväskylän yliopiston henkilökuntayhdistys JYHY, Jyväskylän yliopiston ammattiosaston (JYTT) sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY).

Tapahtuma on osa Tieteentekijöiden syysseminaaria. Lisätietoja muista paikallisista tapahtumista Jytten blogista ja Facebookista. Lisätietoja kansallisesta tapahtumasta

https://tieteentekijat.fi/tapahtumat/tuhansien-urapolkujen-tohtorit/

Lisätietoja

Johanna Turunen

Jyväskylän Tieteentekijöiden puheenjohtaja

johanna.k.turunen@jyu.fi

 

Illallisjuhlaristeily peruuntuu

JYTT ry:n suunnitellun illallisjuhlaristeilyn toteuttamista joudutaan lykkäämään toistaiseksi. Kasvaneiden tartuntalukujen vuoksi Jyväskylä on siirtynyt koronan leviämisvaiheeseen 9.8. Isompien joukkotapaamisen tms. toteuttamista / niihin osallistumista on tarkasteltava tällä hetkellä kriittisesti.

Seuraamme tilannetta ja toivotaan, että tartuntaluvut saataisiin aisoihin

Hallitus

JYTT ry

JYTT ry:n Kevätkokous 28.5.2021

JYTT ry:n Kevätkokous 28.5.2021 klo 10.00 Teams verkkokokouksena (Click here to join the meeting)

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokous virkailijoiden valinta
    1. Sääntömääräiset asiat: 2020 Toimintakertomus, tilinpäätös/vastuuvapautus
    2. JHL yhdistysten (JYTT) sääntömuutokset
    3. Henkilövaihdokset luottamusmiehissä ja hallituksessa
    4. JYTT ry:n muut asiat

JYTT ry:n hallituksen puolesta Martti Lummukka 21.5.2021 Virrat

Kokouskutsu JYTT ryn vuosikokoukseen 7.1.2021 (teams)

Subject: Kokouskutsu JYTT ryn vuosikokoukseen 7.1.2021

JYTT RY SYYSKOKOUS        7.1.2021 klo 12.00,   Teams 

Join Teams Meeting
https://teams.microsoft.com/l/meetup-join/19%3ameeting_NmYzN2UzYTAtMjNjZS00ZWNiLWI4NWUtMWExNTkwODIzNDIx%40thread.v2/0?context=%7b%22Tid%22%3a%22e9662d58-caa4-4bc1-b138-c8b1acab5a11%22%2c%22Oid%22%3a%2279d89a5e-f490-4587-9cf5-e53bc3779e76%22%7d

E S I T Y S L I S TA 

1. KOKOUKSEN AVAUS 

2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 

 2.1. Kokouksen puheenjohtajan valinta

2.2. Kokouksen sihteerin valinta

2.3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta

2.4. Kahden ääntenlaskijan valinta

3. PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 

Kokous on päätösvaltainen, kun siitä on ilmoitettu sääntöjen määräämällä tavalla. Yhdistyksen sääntöjen 10 § kohta 6: ” Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle joko jäsenille lähetettävällä kirjallisella henkilökohtaisella ilmoituksella tai lehdissä tai liiton lehdessä tai työpaikkatiedotteilla tai sähköpostilla tai varmennetulla tekstiviestillä. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta”

Kutsu yhdistyksen kokoukseen  

Kutsuilmoitus vuosikokoukseen on lähetetty jäsenille sähköpostitse 31.12.2021

Esitys: Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Päätös:

 

4. ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 

Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi.

Päätös: 

 

5. VUODEN 2021 TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (LIITE) 

Yhdistyksen puheenjohtaja/sihteeri esittelee toimintasuunnitelman.

Hallituksen esitys: Hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2021

Päätös: 

 

6. OSASTON TALOUSARVION JA TOIMIHENKILÖIDEN PALKKIOIDEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2021 (LIITE) 

Yhdistyksen taloudenhoitaja esittelee talousarvion.

Hallituksen esitys: Vahvistetaan talousarvio ja toimihenkilöiden palkkiot vuodelle 2021 

Päätös: 

 

7. HENKILÖVALINTOJEN VAHVISTAMINEN KAUDEKSI 2020-2021 

Hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle toimihenkilöitä koskevista muutoksista. 
 
Eläköitymisen takia Anna-Liisa Kotiranta jää pois hallituksesta ja jättää taloudenhoitajan tehtävät. Talouden hoitajaksi tulee Jani Hartonen

Päätös: 

 

8. MUUT ASIAT 

9. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 

 

JYTT ry:n Kevätkokous 11.6.2020

JYTT ry:n Kevätkokous 11.6. 2020 klo 15.00 Teams verkkokokouksena

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokousvirkailijoiden valinta
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Sääntömääräiset asiat: Vuoden 2019 toimintakertomus , tilinpäätös/tuloslaskelma ja tase, tilitarkastuskertomus
  6. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  7. JYTT ry:n muut asiat.

JYTT ry:n hallituksen puolesta Martti Lummukka 4.6.2020  Mantilontie 143 Virrat

Vapputervehdys

 

 

Jytten puheenjohtaja Mikko Jakonen ja muut Jyväskylän yliopiston henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajat pohtivat työn juhlan luonnetta ja suomalaisten yliopistotyöläisten venymistä koronakeväänä 2020 tässä Jytten blogissa julkaistavassa vapputervehdyksessä.

 

Tänä vuonna vappua vietetään kenties oudoimmissa merkeissä sen koko pitkän historian aikana. Vapun aikaan on vietetty erilaisia juhlia jo vuosisatojen ajan. Tällöin on juhlistettu kevään taitetta, talven jäämistä taakse ja valmistautumista kesän raskaisiin maatöihin. Vappuperinteeseen kuuluvat edelleen tästä pitkästä perinteestä juontuvat herkut, erityisesti sima.

 

Varsinaiseksi työväen yhteiseksi maailmanlaajuiseksi juhlapäiväksi 1. toukokuuta muotoutui vuonna 1890. Työväenliikkeen niin sanottu Toinen internationaali (1889-1916) päätti Pariisissa vuonna 1889, että vappua tulisi juhlia Yhdysvaltojen vuoden 1886 kahdeksantuntista työpäivää vaatineen yleislakon ja sitä seuranneiden Chicagon Haymarketin mielensosoituksissa tapettujen anarkistityöläisten muistoksi. Vapun tarkoituksena on ollut tuoda esiin kaiken työn arvo yhteiskunnalle ja muistuttaa työntekijöiden oikeuksista kohtuullisiin työoloihin ja -ehtoihin sekä riittävään palkkaan.

 

Elämän ja arjen rullatessa normaalisti palkallinen vapaapäivä puistojuhlineen, herkkuineen ja kuohuviineineen on monelle tervetullut piristys. Yliopistomaailmassa huhtikuun loppu tarkoittaa pääsääntöisesti kurssien loppumista ja siirtymistä valintakokeiden valmisteluun ja tarkastamiseen, tulevan lukuvuoden opetuksen suunnitteluun, tutkimukseen, opinnäytetöiden ohjaukseen ja syksyn rahoitushakemusten parissa työskentelyyn. Jyväskylässä vappua on juhlittu esimerkiksi Harjulla ja Kirkkopuistossa sekä työväenliikkeen vappumarssilla, joka on tavannut päättyä Lounaispuistoon juhlatunnelmiin. Nämä paikat ovat tarjonneet mukavia mahdollisuuksia kohdata niin työkavereita kuin muita kaupunkilaisia. Vappu on kerännyt meidät yhteen ja antanut mahdollisuuden keskustella myös jännitteisistä yhteiskunnallisista aiheista hyvässä yhteishengessä – erimielisyyksistä huolimatta.

 

Työn juhlaa poikkeusolosuhteissa

 

Koronakevät 2020 on tarkoittanut siirtymistä elämään poikkeusoloissa, jollaisia emme ole koskaan aikaisemmin kokeneet. Nopeasti leviävä virus on aiheuttanut huolta, pelkoa ja kärsimystä ympäri maailman. Se on pakottanut yhteiskunnat turvautumaan sosiaaliseen eristämiseen, joka on tällä hetkellä ainoa pandemiaan selvästi vaikuttava torjuntatoimenpide. Olemme sulkeneet maiden rajat, ravintolat, kahvilat, koulut ja yliopistot. Monissa eurooppalaisissa maissa on vietetty sisätiloissa jo viikkoja ja Suomessakin ulkoilu on tapahtunut turvavälein. Koko maailma odottaa koronarokotetta ja ensimmäisen tautiaallon laantumista. Kun tilanne on jatkunut jo muutaman kuukauden, alamme vähitellen ymmärtää, että asiaan ei ole nopeita tai helppoja ratkaisuja. Taudista ei ehkä olekaan enää paluuta ”normaaliin”. Olemme uuden edessä, ja uuteen liittyy aina suuri määrä epävarmuutta. Tautiaallon sosiaaliset ja taloudelliset kerrannaisvaikutukset lisäävät epätietoisuutta ja huolta entisestään.

 

Yhteiskunnan eri sektoreilla työskentelevät ihmiset myös koronan aikana. Korona-ajan sankariteot liittyvät itsensä alttiiksi laittamiseen vaarallisen taudin edessä, sekä tieteen ja tiedon ohjaamaan suunnitelmalliseen toimintaan, pitkäjänteisyyteen ja periksiantamattomuuteen. Meille yliopistolaisille on jäänyt tehtäväksi varmistaa, että kriisi aiheuttaa mahdollisimman vähän vaurioita yhteiskuntamme peruspilareille, tutkimukselle ja koulutukselle. Tässä tehtävässä olemme onnistuneet toistaiseksi erinomaisesti. Yliopistotyö on jatkunut miltei häiriöttä, mitä voidaan pitää yhtenä koronakevään suurista ihmeistä. Koko koulutussektori on ottanut nopeasti valtavan digiloikan, ja tämä on vaatinut huomattavaa omatoimisuutta, paneutumista ja omistautumista opetustyölle.

 

Yliopistoissa opetus- ja ohjaustehtävissä olevat ihmiset ovat kantaneet erittäin suuren taakan varmistaessaan, että kurssit pyörivät ja tutkinnot valmistuvat. Hallinto on puristanut kaikkensa saadakseen asiat toimimaan sujuvasti poikkeusoloissa ja digipalvelut ovat taanneet, että koko ruljanssi on ylipäätään ollut mahdollinen. Avoimen tiedon keskuksen työntekijät ovat palvelleet opiskelijoita ja tutkijoita monin eri tavoin myös kirjastojen ovien sulkeuduttua. Yliopistomme siivoojat ja virastomestarit ovat huolehtineet alusta lähtien, että yliopistomme on turvallinen paikka työskennellä, ja he myös mahdollistavat ovien avaamisen jälleen, kun aika koittaa. Samalla yliopistojen tutkijat ja professorikunta ovat tuottaneet runsaasti tietoa päätöksenteon tueksi ja osallistuneet tavallistakin enemmän julkiseen keskusteluun. Tutkimuspuolella koronan vaikutusten arviointi on vasta alussa. Korona ei siis mullista vain terveyttä, politiikkaa ja taloutta, vaan se muodostuu vedenjakajaksi lähestulkoon kaikilla tutkimuksen aloilla. Toivottavasti yliopistojen ovia lähdetään avaamaan myös konkreettisesti tutkimus edellä ja fyysiseen opiskeluun yhteisissä tiloissa palataan vasta syksyllä 2020, ja silloinkin harkitusti ja hallitusti.

 

Ilman toisiamme emme selviäisi – solidaarisuutta eristyksissä

 

Tänä keväänä ei yliopistoissa ole laiskoteltu, päinvastoin. Kuten monessa muussakin työpaikassa, olemme kotoa käsin ja pääasiassa ”näkymättömästi” huolehtineet siitä, että elämä jatkuu ja että se voisi myös palata takaisin uomiinsa mahdollisimman vähän vaurioin. Tästä saamme kiittää toisiamme ja koko Jyväskylän yliopiston erittäin hyvää yhteishenkeä organisaatiomme kaikilla tasoilla. Työnantajalta me tämän ”koronakevään ihmeen” aikaansaajat eli yliopistojen työntekijät odotamme pitkäjänteistä ja työtämme arvostavaa henkilöstöpolitiikka niin kriisin keskellä kuin myös jatkossa. Akuutin tilanteen jossain vaiheessa loppuessa on oltava aikaa myös palautumiselle poikkeuksellisen vaativan ja useampaan digiloikkkaan kiteytyneen lukuvuoden 2019-2020 jälkeen.

 

Korona on osoittanut, kuinka kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla tehtävä työ on tärkeää. Ilman toisiamme emme selviäisi. Kriisi muistuttaa meitä siitä, miksi olemme rakentaneet vuosikymmenestä toiseen tutkitulle tiedolle ja solidaariselle yhteistyölle perustuvaa demokraattista hyvinvointivaltiota. Kriisi on paljastanut erilaisten yhteiskuntien perusrakenteita valitettavan raadollisella tavalla. Moneen muuhun valtioon verrattuna Suomessa nämä perusrakenteet vaikuttavat olevan melkoisen hyvässä kunnossa. Koronakeväässä ei siksi korostu vain akuutissa kriisinhoidossa tehtävä elintärkeä työ, vaan siinä kulminoituu vuosikymmenten pitkäjänteinen perustyö yhteiskunnan eri sektoreilla. Siksi vappu on todellinen työn juhla, ehkäpä juuri erityisesti tänä poikkeuksellisena koronakeväänä 2020.

 

Tänä keväänä vappua juhlitaan siis etänä ja sosiaalisessa eristyksessä. On selvää, että Keski-Suomen tällä hetkellä maltillisesta koronatilanteesta huolimatta meidän ei tule lähteä juhlimaan puistoihin. Työn juhla on ollut yksi harvoja suomalaisen yhteiskunnan kaupungeilla näkyviä juhlapyhiä, mutta tänä vuonna kaupungilla juhlimista on syytä välttää. Tämä kaikki kuitenkin vain korostaa vapun tärkeintä sanomaa eli solidaarisuutta. Jotta selättäisimme kriisin ja jotta turvaisimme ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja hoitotyön eturintamassa, on meidän syytä malttaa mielemme. Keräännytään siis yhteen virtuaalisesti, juhlitaan vappua iloisesti ja kekseliäästi tänä vuonna kodeistamme käsin. Toisenlaisia vappuja tulee aivan varmasti ja silloin vappuperinteen pitkään historiaan on lisätty yksi käänteentekevä sivu: muisto koronakevään solidaarisuudesta, joka kantoi meidät yhdessä hankalien aikojen yli.

 

Oikein hyvää työn juhlaa kaikille toivottavat,

Mikko Jakonen
Jyväskylän tieteentekijöiden (JYTTE) puheenjohtaja

Jaana Toomar
Jyväskylän yliopiston opetusalan paikallisyhdistys (JYLL) puheenjohtaja

Mika Lähteenmäki
Professoriliiton paikallisosaston puheenjohtaja

Tuula Hölttä
Jyväskylän yliopiston henkilökuntayhdistyksen (JYHY) varapuheenjohtaja

Martti Lummukka
Jyväskylän yliopiston ammattiosaston (JYTT) puheenjohtaja